Palveluseteli toimii näönhuollon palveluissa – nykyistä laajempi käyttö hyödyttäisi kuntia

Palvelusetelin käytöllä näönhuollossa säästettäisiin kymmeniä miljoonia euroja yhteisiä varoja samalla, kun kansalaisten saaman palvelun laatu ja saatavuus paranisivat. Palveluseteliä voitaisiin käyttää heti esimerkiksi kaihileikkauksiin ja diabeetikkojen silmänpohjakuvauksiin. Nyt vain alle puolet Suomen kunnista hyödyntää palveluseteliä.

”Palvelusetelin käytön hyödyt ovat hyvin tiedossa, ja rohkaisemme sen laajempaan käyttöön”, sanoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Tastin mukaan palveluseteliä voidaan käyttää esimerkiksi diabeetikkojen silmänpohjakuvauksiin kunnissa sekä kaihileikkauksiin, silmänpainetaudin ja silmänpohjien ikärappeuman seurantoihin sairaanhoitopiireissä. NÄE ry:n arvion mukaan yhteiskunnan varoja säästyisi arviolta noin 45 miljoonaa euroa* vuodessa, kun koko näkemisen ja silmäterveyden palvelupotentiaali hyödynnettäisiin.

Väestön ikääntyminen kasvattaa näkemisen ja silmäterveyden palveluiden kysyntää merkittävästi lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 70-vuotiaiden määrä Suomessa tulee vuosien 2015 ja 2020 välillä kasvamaan 22 %.

Suurin säästöpotentiaali onkin kaihileikkauksissa, jotka tehdään keskimäärin 72-73 vuoden iässä; NÄE ry:n arvion mukaan 14 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin 58 000 kaihileikkausta ja määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina 70 000 vuosittaiseen leikkaukseen.

”Palveluseteli on erinomainen ja täysin käyttövalmis väline vastata kasvavaan tarpeeseen”, sanoo Tast.

Diabeetikoiden silmänpohjakuvauksia tehdään vuosittain 160 000 ja seurannassa on neljännesmiljoona suomalaista. Hyödyntämällä palveluseteliä voitaisiin vuositasolla säästää 4,5 miljoonaa euroa.*

”Sote-uudistuksen viivästyminen ei tarkoita, etteivätkö kunnat voisi tarjota asiakkailleen valinnanvapautta jo nyt”, Tast sanoo.

Lataa tiivistelmä:
Palveluseteli näkemisen ja silmäterveyden alalla_Valinnanvapaus heti käytössäsi

 

 

* Volyymi-, hinta- ja säästöarviot perustuvat NÄE ry:n vuonna 2016 julkistaman TEKES-hankkeen tuloksiin. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän tulee järjestää asukkailleen. Se on tarkoitettu kaikille palveluita tarvitseville kansalaisille. Palvelusetelin käyttö edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Yksityisten tuottajien laaja verkosto taas tarkoittaa parempaa palveluiden saatavuutta kaikkialla maassa sekä elinvoimaista yrittäjäverkostoa. Kunta tai kuntayhtymä päättää itse palvelusetelin käyttöönotosta sekä siitä, mihin kaikkiin palveluihin seteliä voi käyttää. Kuntaliiton tekemästä selvityksestä ilmenee, että kuitenkin vain noin 120 kuntaa Suomen yli 300 kunnasta käyttää palveluseteleitä.