Valinnanvapaudella turvataan terveyspalvelut

Hallitus antoi tänään iltapäivällä eduskunnan käsittelyyn uuden luonnoksen valinnanvapauslaista, joka on sote-uudistuksen merkittävimpiä osia. Näkemisen ja silmäterveyden toimiala katsoo, että valinnanvapauden kanssa on syytä edetä viivytyksettä. Se on paras käytettävissä oleva tapa turvata kansalaisten terveyspalveluiden laatu ja saatavuus kasvattamatta kuluja kestämättömästi.

Soten valinnanvapaudella tarkoitetaan sitä, että kansalaisille tulee oikeus valita terveys- tai sosiaalipalvelun tuottaja laajasta palveluntarjoajien joukosta, johon kuuluvat niin julkiset palvelut kuin yksityisetkin terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavat yritykset. Valinnanvapaus on oivallinen keino kirittää palveluiden laatua ja tuottavuutta, koska silloin asiakkaiden valinnat ohjaavat palveluntuottajien toimintaa ja kehitystä. Kilpailussa pärjääminen vaatii mahdollisimman toimiviksi ja tehokkaiksi hiottuja palveluita, joiden pariin asiakkaat haluavat tarvittaessa palata.

”Uudistusta tarvitaan, siitä ovat kaikki yhtä mieltä. Tämänhetkinen lakiluonnos on riittävän hyvä – täydellinen se ei ole, ja vaatii jatkokehitystä kokemusten karttuessa”, muistuttaa Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. ”Kansalaisilla ei ole aikaa soten kaatumiseen ja alusta aloittamiseen. Muutos tarvitaan nyt, ellei haluta eriarvoisuuden lisääntyvän.”

Lakiluonnosta on parannettu, päivitetty ja täsmennetty monissa vaiheissa ja asiantuntijoita kuunnellen. Panu Tast arvioi, että tänään eduskunnalle annettua lakia soveltamalla on mahdollista saavuttaa sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet pääosin. ”Paketti on nyt selvästi aikaisempaa parempi; pakottavuudesta on siirrytty mahdollistavaan suuntaan. Tällä on oikein hyvä mennä eteenpäin.”

Julkisten palveluiden tuottavuus on Suomessa heikkoa. Tilastokeskuksen mukaan terveydenhuoltomenot ovat tällä vuosituhannella kaksinkertaistuneet. Terveyspalveluiden tuottavuus on laskenut 20 prosenttia. Yhä heikommin toimivat julkiset terveyspalvelut aiheuttavat rakenteellista eriarvoisuutta: työterveyshuollon piirissä olevat sekä maksukykyisemmät nauttivat muita väestöryhmiä laadukkaammista, pääosin yksityisten tuottajien tarjoamista palveluista. Ilman valinnanvapautta jako kahden kerroksen väkeen kiihtyy.

”Palvelut ja niiden tasa-arvoisuus on turvattava koko maassa. Näkemisen ja silmäterveyden alalla perustason palvelut hoitaa optikkoliikeverkosto silmälääkärivastaanottoineen. Yksityisten tuottajien laaja verkosto takaa kohtuuhintaisten palveluiden saatavuuden kaikkialla maassa, ja sitä kannattaa osaltaan käyttää asiakassetelipalveluiden tuotannossa”, Tast kertoo silmäterveyden alasta.

Ikääntyvä väestö tulee lähitulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän terveydenhuollon palveluita. Pelkästään kaihileikkauksia tehdään jo nyt vuosittain lähes 60 000 ja niiden määrän arvioidaan kasvavan kolmanneksella lähivuosina. Optikon palveluita taas käyttää valtaosa suomalaisista; suurin osa käyttää silmälaseja jossain elämänsä vaiheessa.

”Valinnanvapaus parantaisi kansalaisten elämänlaatua useilla osa-alueilla, mikä on monella tavalla kannattavaa ja maan edun mukaista. Laki on syytä viedä nyt maaliin”, Tast painottaa.

Lisätietoja:

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, panu.tast@www.naery.fi