Näkemisen ja silmäterveyden toimiala tarjoaa alan ammattilaisille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa näkemisestä ja silmäterveydestä.

Näöntestaus antaa tärkeää tietoa lapsen maailmasta

Esikoulusta alkaen päänsärystä, huonosta olosta ja oppimisvaikeuksista kärsineen Milca Kantosen oireet katosivat viimein silmälaseilla. Lasten näkemiseen liittyvät oireet ovat viime vuosina moninaistuneet, joten valppautta tarvitaan niin vanhemmilta kuin näkemisen ammattilaisilta.

Päänsärky vaivasi mutta vikaa ei löytynyt

Kaksi vuotta sitten esikoulussa, nyt 8-vuotias tokaluokkalainen Milca Kantonen teki muiden lasten tavoin päivittäin tehtäviä, joiden parissa hänen päätään alkoi jatkuvasti särkeä ja hänelle tuli huono olo. Vanhemmat alkoivat selvittää asiaa, kun tehtävien tekemisestä tuli niin vaikeaa, että homma päättyi usein itkuun.

– Epäilin ensin, että se johtuisi silmistä, mutta neuvolassa sanottiin, ettei niissä ole mitään vikaa, Milcan äiti Elina Tenlen kertoo.

Päänsärky kuitenkin jatkui ja asian selvittäminen eteni silmälääkärille, jossa Milcalle laitettiin tipat silmiin ja tehtiin testejä. Silmät todettiin terveiksi.

Esikouluvuosi jatkui ja Milcan oli edelleen vaikea oppia uusia asioita, jotka vaativat tarkkaavaisuutta lähityöskentelyssä. Kirjaimet hän oppi esikoulussa keväällä, muutamaa kuukautta ennen koulun alkua. Koulussa Milcalla oli edelleen vaikeuksia pysyä muiden mukana, kun uusia opittavia asioita tuli paljon ja nopealla tahdilla. Kouluterveydenhoitaja tutki silmät, mutta niissä ei todettu olevan vikaa.

Lapsen näön heikkenemistä ja oireita vaikea tunnistaa

Yksi lapsen näön tutkimisen haasteista on se, ettei tämä osaa aikuisen tavalla kertoa näön heikkoudesta. Tarkkaavaiset vanhemmat huomaavatkin usein ensimmäisenä, että jokin on vialla

– Lapsi on tottunut näkemään omalla tavallaan, eikä voi ymmärtää, että näön ei kuuluisi toimia näin. Sama voi toki olla aikuisillakin, Tenlen pohtii.

Milcan näköä tutkinut optometristi Pekka Palmu kertoo, että lasten epämääräisemmät näkemiseen liittyvät oireet ovat kasvamaan päin.

– Selkein tapaus on se, kun lapsi ei näe kauas. Sen hän osaa myös itse sanoa. Päänsärky, väsyminen ja levottomuus ovat hankalampia oireita, ja niitä näkee yhä enemmän.

Osasyynä tähän Palmu pitää digi- ja älylaitteiden yleistymistä, mikä aiheuttaa mm. lähityöskentelyyn liittyviä ongelmia yhä enemmän. Kun silmiä käytetään paljon, pienet virheet tulevat helpommin esiin ja haittaavat herkemmin.

Koululaisten oireet ovat kasvaneet siinä määrin, että kouluterveydenhoitajat ovat ilmoittaneet kaipaavansa lisää tietoa lasten näkemisestä. Palmu painottaakin, että nykyinen näkemisen maailma on hyvin uusi ja siksi vanhat opit eivät aina kelpaa.

Sanat ja tavut hyppivät, Milcan silmät väsyivät

Palmun vastaanotolla Raumalla selvisi, että Milca näkee hyvin ja että silmät ovat terveet – kuten aikaisemmissa tutkimuksissa oli todettu. Milcan silmät kuitenkin joutuivat tekemään paljon töitä tarkentaakseen, ja siinä ne väsyvät nopeasti. Hän joutui esimerkiksi lukiessaan katsomaan tasaisin väliajoin pois kirjasta, jotta silmä jaksaisi tehdä töitä. Sanat ja tavut tuntuivat hyppivän sivuilla, mikä omalta osaltaan vaikeutti lukemisen opettelua.

Palmun näöntutkimuksen ja lääkärikonsultoinnin jälkeen Milca sai silmälasit, joita hän on käyttänyt siitä lähtien. Lasien käytön jälkeen lukeminen parani, eivätkä rivit kirjan sivuilla olleet enää hukassa, vaan Milca pystyi lukemaan lepuuttamatta silmiään joka toisen rivin jälkeen. Myös päänsärky, huono olo ja jatkuva silmien siristely loppuivat.

Myös koulussa huomattiin Milcan muutos.

– Opettaja kertoi, että Milcan oppiminen on edistynyt aimo harppauksella, ja hän on jo lähellä muita takaa-ajomatkallaan. Varsinkin äidinkielen tunneilla ilmennyt itkuisuus ja levottomuus on loppunut kokonaan, Tenlen kertoo.

Milca myös jaksaa paremmin. Hän sai ensimmäisen luokan päätteeksi stipendin luokan sosiaalisen ilmapiirin ylläpitämisestä.

Välillä leikitään ja jutellaan

Palmu työskentelee paljon lasten näkemisen parissa. Silmäoptikot Palmulla on käynyt parhaimmillaan vuoden aikana noin 200 lasta, joten monet tutkimistilanteen ominaispiirteet ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi. Esimerkiksi nopeus on lasten näön tutkimisessa plussaa.

– Aikuisen kanssa tilanteeseen voi palata uudestaan, mutta lapsen kanssa tilanne on usein kertaluontoisempi ja siksi päätöksiä pitää tehdä nopeammin, Palmu kertoo.

– Kokovastaanottokäynti saattaa kuitenkin olla pidempi kuin aikuisen, sillä lapselle asiat pitää tietysti selittää ”lapsen tavalla”. Toki lapsen tutkimustulosta ja vaikuttavuutta voidaan seurata myös kontrollikäynnein.

Palmu uskoo, että pelillisistä sovelluksista voi olla lasten näön testaamisessa hyötyä – autetaanhan niillä myös lasta esim. lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Itse hän on kuitenkin päättänyt luottaa perinteisiin keinoihin.

– Välillä vastaanotolla käydään leikkimässä ja katsellaan hetki Nasun ja Tikrun kuvia. Kaikenlaista tilpehööriä, millä näön- tutkimusta voidaan elävöittää, on kertynyt vuosien aikana!

Erityislapsikin jaksaa keskittyä näöntutkimukseen

Palmu kertoo, ettei ole työssään oikeastaan törmännyt lapsiin, jotka eivät jaksaisi keskittyä tai pysyä paikoillaan näöntutkimuksen aikana. Testaaminen saatetaan kokea jopa jännittävänä tapahtumana, jonka aikana lapsi erityisesti skarppaa ja kuuntelee keskittyneesti.

Palmu on tutkinut jonkin verran myös ADHD-diagnoosin saaneita lapsia ja todennut omaksikin yllätykseksi, että myös erityislapset keskittyvät todella hyvin. ADHD-lapsille hän suosittelee pieniäkin muutoksia näön korjaamisessa.

– Terveellä lapsella +0,5-muutos ei ole välttämättä mitään, mutta ADHD-lapsella se voi olla ihan ratkaiseva asia.

Tärkeintä kaikkien lasten näön tutkimisessa on pyrkimys ymmärtää lapsen toiminallisen näön tasoa.

– On aina hyvä pohtia, mitä lapsi haluaa nähdä ja mitä hänen täytyy nähdä. Tätä tietoa sopeutetaan sitten omiin löydöksiin. Kokemus tutkimusten tekemisessä auttaa paljon lasten kanssa.


Milca Kantonen (kuva: Pirkko Östman / Viestintäosakeyhtiö Bonde)

Lähteenä käytetty Rauma24-julkaisua.

Share

Muut numeron 5/2017 artikkelit

Tilaa lehti ›

Ilmoittajalle ›


Uusin numero: 5/2017