Viestinnän neuvonantajavaliokunta vahvistaa NÄE ry:n vaikuttamisosaamista. Yhteistyövaliokunta puolestaan tuo monialaisen näkemyksen alan kehittämiseen.
Viestinnän neuvonantajavaliokunta tekee vaikuttaja- ja asiantuntijaviestintää
Viestinnän asiantuntemusta tarvitaan isojen muutosten edistämisessä. Näkemisen ja silmäterveyden alan murros ja käynnissä oleva uudistuminen ovat myös onnistuneen viestinnän ansiota.
– Haluamme varmistaa, että tärkeät viestit ovat näkyvissä oikeissa kanavissa oikeanlaisina ja oikeaan aikaan. Kohderyhmiä ovat niin media kuin kuluttajat ja tietysti jäsenistömme, kertoo valiokunnassa työskentelevä Irene Hernberg.
Viestinnässä kuten koko järjestön toiminnassa asiantuntijateemat ovat nyt vahvasti esillä.
– Optikon roolin muutos sekä lainsäädännön kehittyminen ovat tärkeitä viestinnän teemoja, samoin silmälääkäriyhteistyön kehittäminen.
15 vuotta viestintää ammatikseen tehnyt Specsaversin viestintäjohtajana työskentelevä Hernberg näkee suurimmat viestinnän haasteet optikon roolin laajentamiseen liittyvissä kysymyksissä.
– Sote-uudistuksen kautta näiden asioiden läpi vieminen on iso asia, ja alana haluamme olla näkyvillä laajasti ja jatkuvasti. Painopiste on vaikuttaja- ja asiantuntijaviestinnässä ja myös viestintä jäsenistön suuntaan on todella tärkeää, koska kaikkien pitää olla mukana uudistuksessa.
Viestinnällä voi vaikuttaa.
– NÄE ry on puolueeton taho ja sitä kuunnellaan paremmin kuin yksittäisiä liikeyrityksiä. Vaikka viestinnän ja markkinoinnin rooli on muuttunut paljon, on ansaittu media edelleen tärkeässä roolissa, eli haluamme saada viestit tiedotusvälineissä läpi.
Optikon työn muutos on selkeä osoitus myös viestinnän onnistumisesta ja yleisen mielipiteen muutoksesta.
– Kun silmänpohjakamerat tulivat kaikkiin Specsaversin liikkeisiin, oli asian suhteen paljon vastarintaa. Nyt on arkipäivää, että optikko tutkii näköä kokonaisvaltaisesti ja ohjaa sitten asiakkaan tarvittaessa silmälääkärille.
Yhteistyövaliokunnassa eri alojen ammattilaisia
Yhteisten asioiden eteenpäin vieminen on keskiössä myös uudessa yhteistyövaliokunnassa, jonka muodostavat näkemisen ja silmäterveyden alan kouluttajat ja yhdistykset.
– Alan edunvalvonta on kaikkien yhteisissä intresseissä, pienellä alalla tarvitaan jokaista ja siksi on tärkeää, että työskentelemme samaan suuntaan, kertoo Metropolian optometristikoulutuksen tutkintovastaava Saija Flinkkilä.
Metropoliasta valmistuu vuosittain noin 45 optometristia. Alan muutos on ymmärretty koulutusrintamalla hyvin, sillä Metropoliassakin on jo pitkään koulutettu silmän terveydentilan tutkimiseen.
Yhteistyövaliokunnan voima on sen monialaisuudessa. Erimerkiksi Suomen Työnäköseura tuo valiokuntaan työnäön asiantuntemuksensa, joka työväestön vanhetessa on yhä tärkeämmässä roolissa. Myös Suomen Piilolasiseuran näkökulma vahvistaa valiokunnan osaamista. Markkinointi-instituutin mukana oleminen tuo tarvittavaa ja liike-elämän tuntemusta, jota moni optisen alan toimija tarvitsee omassa työssään. Tällä monialaisella yhteistyöllä ja osaamisella on hyvä fokusoida tulevaisuuteen.
