Näkemisen ja silmäterveyden toimiala tarjoaa alan ammattilaisille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa näkemisestä ja silmäterveydestä.

Koulujen ja optikkoliikkeen yhteistyö toimii

Salon talousalueen peruskoulujen koulu- terveydenhoidon ja yksityisen optikkoliikkeen välinen yhteistyö sujuu mutkattomasti.

Salossa on neljättä vuotta käytössä toimintamalli, jossa salolaisten peruskoulujen kouluterveydenhoitajat lähettävät koululaiset tarpeen vaatiessa näöntutkimuksiin tai jatkotutkimuksiin optikolle.

Vanhassa mallissa lähete kirjoitettiin sairaalan silmäpolille, jossa silmälääkäri vastaanotti koululaiset. Muuttunut käytäntö on vapauttanut sairaalan resursseja muuhun käyttöön sekä nopeuttanut tutkimuksiin pääsyä. Silmäpolille aikaa on saattanut joutua odottamaan viikoista kuukausiin, mutta optikolle koululaiset pääsevät 1–3 päivässä.

– Optikoilla on koulutuksensa puolesta täydet valmiudet tutkia näiden koululaisten näkö, ja lähete silmälääkärille on aiheellinen vasta esimerkiksi silmien sairauksien yhteydessä. Optikon tutkimuksissa myös pystytään keskittymään laajemmin juuri koululaisten näköön liittyviin piirteisiin, kertoo Salon Silmälasikeskuksen optometristi Antti Koskinen.

Koskinen vastaanottaa ja tutkii itse kaikki lähetteellä Silmälasikeskukseen tulevat koululaiset. Kun sama optikko hoitaa kaikki asiakkaat, voidaan taata täsmälleen sama toimintamalli jokaisen kohdalla. Näön tutkimisen lisäksi Koskinen keskustelee koululaisen näköön liittyvistä asioista perinpohjaisesti vielä tämän vanhempien kanssa. Lähetteellä tulevia koululaisia hän arvioi olevan vuodessa 100–150 välillä.

Yhteistyö auttaa seulomaan näön ongelmat ajoissa

Koskinen korostaa, miten etenkin 1.–2. -luokkalaisten koululaisten näön tutkiminen on äärimmäisen tärkeää. Näkökyvyn merkitys korostuu juuri koulun alussa, kun lapset alkavat opetella numeroita ja lukemista, ja ongelmat näössä heijastuvat suoraan oppimiseen.

– Mitä nuoremmasta koululaisesta on kyse, sitä epätodennäköisemmin he osaavat itse puhua huonosta näöstä. Ongelmat näkemisessä ilmenevät sen sijaan luku- ja oppimisvaikeuksina sekä levottomuutena ja keskittymiskyvyn puutteena, Koskinen luettelee.

Koululaisilla ilmenee sekä perinteisempiä kaukonäön ongelmia mutta myös tarvetta niin kutsutuille helpottaville pluslaseille. Tällöin näkö on tarkka, mutta lapsi saattaa silti kärsiä päänsärystä ja silmien väsymisestä. Mobiililaitteiden yleisestymisen ja näön ongelmien ilmenemisen välille Koskinen ei vetäisi suoraa yhteyttä.

– Ennemmin kyse on siitä, että näöntutkimuksia tehdään nykyään enemmän ja näin ollen myös ongelmia havaitaan enemmän ja varhaisemmassa vaiheessa, pohtii Koskinen.

Kaiken kaikkiaan toimiva malli

Koskisella ei ole kuin hyvää sanottavaa yhteistyöstä, ja hän soisi toimintamallin yleistyvän koko Suomeen.

– Tämän muutoksen kautta kaikki ovat vain hyötyneet. Sairaalan resurssit voidaan suunnata muualle, koululaiset pääsevät nopeammin keskitetympiin tutkimuksiin ja tietysti me optikot pääsemme hyödyn- tämään ammattitaitoamme, Koskinen summaa.

Share

Muut numeron 5/2017 artikkelit

Tilaa lehti ›

Ilmoittajalle ›


Uusin numero: 5/2017