Näkemisen ja silmäterveyden toimiala tarjoaa alan ammattilaisille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa näkemisestä ja silmäterveydestä.

Hoitoyhteys kotisohvalta

Vaikka digitaaliset palvelut eivät tule korvaamaan perinteistä asiointia kokonaan, tulee digitaalisuus olemaan lähivuosina mukana kaikissa asiakaskohtaamisissa. Jaottelu perinteisen ja sähköisen palvelun välillä tulee häviämään.

Ensimmäinen digitalisaation kehitysvaihe alkoi 2000-luvun alussa, kun palvelujen löydettävyyttä ja saatavuutta parannettiin verkkoajanvarauksella. Siitä tuli nopeasti arkipäivää. Seuraavana kehitysaskeleena oli avata asiakkaille pääsy heitä koskeviin potilaskirjauksiin.

Toinen vaihe etenee nyt kiivaimmillaan. Monet terveydenhuollon toimijat ovat tuoneet markkinoille omat etäasiointipalvelunsa. Esimerkiksi yhdistymässä olevat Diacor ja Terveystalo ovat ottaneet käyttöön online-kanavan vastaanottopalveluissaan. Diacorin etävastaanottoa kehittävien käreiden mukaan jopa 75 % vastaanotoista olisi mahdollista hoitaa etänä.

Online purkaa kiireettömämpiä lääkärijonoja

DiacorPlus-järjestelmässä lääkärit ottavat vastaan asiakkaiden yhteydenottoja online-yhteyden päässä.

– Asiakas voi olla melkein missä vain, esimerkiksi kotisohvalla, kertoo lääkäriaseman päällikkö Seidi Erätuli-Flander.

Puhelimelle ladatun sovelluksen avulla asiakas näkee, ketkä asiantuntijoista ovat heti tavoitettavissa. Jos asia ei ole aivan akuutti, voi asiakas lähettää myös kiireettömämpiä viestejä, joihin vastataan vuorokauden kuluessa.

Diacorilla online-palvelu on ollut käytössä hieman yli vuoden. Käyttäjien määrä on koko ajan kasvussa. Etuina ovat luonnollisesti riippumattomuus ajasta ja paikasta.

– Voit hoitaa asian parhaimmillaan kesämökiltä käsin eikä välttämättä tarvitse lähteä lääkärin vastaanotolle. Palvelu on asiakkaalle myös edullisempi. Sen avulla voidaan myös lyhentää alueellisia lääkärijonoja, Erätuli-Flander sanoo.

– Tyypillisimpiä asioita, jotka voidaan hoitaa onlinena, ovat esimerkiksi nuhat, flunssat, silmätulehdukset, punkin puremat ja reseptin uusinnat.

Vastaanotto ja diagnoosi voidaan tehdä kokonaan videoyhteyden avulla tai asiakas voi lähettää liitetiedostona kuvan oireestaan.

Optikot mukana

Optisen alan ammattilaisista optometristit ovat jo mukana Diacorin palvelussa. He voivat tehdä alkukartoitusta, antaa neuvoja ja ohjeita esimerkiksi leikkausten jälkeen. Oireiden kartoituksesta esimerkiksi kuivasilmäisyyttä voidaan hoitaa etäyhteyden kautta.

– Tyypillisesti operaatioiden, kuten kaihileikkausten jälkeen ohjataan tähän palvelukanavaan. Jatkossa toivottavasti myös silmälääkärit tulevat mukaan, vaikka tietenkin fyysisiä mittauksia ja vastaanottoa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Vain rohkeus rajoittaa etähoitoa

Tulevaisuudessa koko terveydenhuollon prosessi muuttuu, jos otetaan rohkeasti käyttöön teknologioita, jotka mahdollistavat vastaanottojen korvaamisen. Painopiste siirtyisi oireiden hoidosta ennakointiin. Henkilökohtainen älykäs digipalvelu voisi ehdottaa jo ennen ensimmäistäkään oiretta puuttumaan ongelmiin. Suositukset perustuisivat terveyshistoriaan, yksilön omiin mittauksiin, ympäristötietoon ja myös geenitietoihin. Mallia täydennettäisiin henkilökohtaisilla terveystavoitteilla, itsearvioinneilla ja vaikkapa työtehtävien erityispiirteillä. Tietomäärän kasvaessa tekoäly kehittäisi mallia koko ajan tarkemmaksi.

Koko terveydenhuollon painopiste siirtyisi ennaltaehkäisyyn. Haasteena tällöin voivat olla muun muassa tietoturva ja yksityisyyden suoja. Kehitys johtaa myös ammattien ja roolien muutoksiin. Terveydenhuollon ammattilaisista tulee valmentajia, potilaista asiakkaita ja tietohallinnosta liiketoimintayksikkö.

Digitalisaatio tulee synnyttämään kokonaan uusia toimijoita alalle ja muuttamaan liiketoimintamalleja. Teknologia ei ole esteenä, sillä kaikki tarvittavat tekniikat ovat olleet käytettävissä jo vuosia. Kyse on rohkeudesta soveltaa teknologiaa ja uudistaa toimintamalleja ja rooleja. Tämä edellyttää yhteistyötä niin asiakkailta, lääketieteeltä, teknologialta kuin liiketoiminnaltakin.

Potilasturvallisuus avainasia

– Digitalisaatio ja erilaiset tekniset ratkaisut kehittyvät kovaa vauhtia, ja kaikissa tilanteissa ”johtolankana” tulee pitää potilasturvallisuuden varmistamista ja hyvää laatua, kun kehitetään uusia tapoja tuottaa palveluja, muistuttaa Valviran ryhmäpäällikkö, terveydenhuoltoneuvos
Eine Oinas-Soudunsaari.

Etäpalveluja tarjottaessa potilasturvallisuus ja hoidon laatu tulee varmistaa kuten muissakin terveydenhuollon palveluissa.

– Etäpalvelujakin annettaessa tulee olla asianmukaiset tilat ja laitteet sekä tietoturvalliset yhteydet ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista, potilasasiakirjat laaditaan ja potilasrekisteriä on pidettävä annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti, Oinas-Soudunsaari toteaa.

Etäpalvelun käyttöön on oltava potilaan tietoinen suostumus ja terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava huolellisesti, soveltuuko annettava palvelu etäpalveluna toteutettavaksi. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä yksilöllinen arvio siitä, soveltuuko potilas hoidettavaksi etäyhteyden välityksellä.

– Potilaalle on myös tarvittaessa varattava mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin tai potilas tulee ohjata vastaanotolle muuhun hoitopaikkaan.Nämä ovat tärkeitä lähtökohtia, kun etäpalveluja suunnitellaan toteutettavan. Huomioitavaa on myös se, että potilaan tunnistamisen on perustuttava luotettavaan menetelmään.

Muut numeron 3/2017 artikkelit

Tilaa lehti ›

Ilmoittajalle ›


Uusin numero: 3/2017

Vuoden kolmannessa Näe-lehdessä perehdytään harrastenäkemiseen, piilolinsseihin sekä ajankohtaiseen sote-uudistukseen.