Näkemisen ja silmäterveyden toimiala tarjoaa alan ammattilaisille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa näkemisestä ja silmäterveydestä.

Asiakkaat etusijalla Näe2018-päivillä

Näe2018 eli Optometriapäivät keräsi alan ammattilaiset tammikuussa Helsingin Messukeskuksen Kokoustamoon 13.–14.1.2018. Koulutusviikonloppu kulki nimellä Asiakas ensin, joka on kaikille näkemisen ja silmäterveyden ammattilaisille yhteinen tavoite.

Jotain uutta, jotain vanhaa

Näe-tapahtuma keräsi jälleen huiman osallistujamäärän. Yli 500 näkemisen ja silmäterveyden ammattilaista osallistui luennoille joko paikan päällä tai verkossa.

Tuttuun tapaan tarjolla oli kattava paketti niin optometriaa, terveyttä kuin kauppaa. Tarkastelussa olivat mm. valinnanvapauspalvelut, työnäkö- ja piilolinssiratkaisut ja optisen kaupan tulevaisuus. Workshop-työpajoissa opiskeltiin tänä vuonna esimerkiksi silmäpohjankuvausta, Kanta-kirjaamista ja piilolinssisovitusta. Kattavassa ammattilaisnäyttelyssä oli jälleen helppo käydä tutustumassa teknologia-, kehys- ja tuoteuutuuksiin.

Koulutustapahtumalla oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa oma mobiilisovellus. Ilmaisesta Näe2018-sovelluksesta pystyi kätevästi seuraamaan mm. aikataulua ja osallistumaan viestiseinän keskusteluihin. Osallistujista yli 290 käytti sovellusta päivien aikana.

Koulutus koettiin osallistujien kesken onnistuneeksi. 88 % palautekyselyyn vastanneista antoi tapahtuman luentosisällöistä kiitettävän tai hyvän arvosanan, mikä lämmitti järjestäjien mieltä.

Etusijalla lapset

NÄE ry:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Palmu avasi päivät korostamalla koulutuksen merkitystä terveysalan muutoksissa pärjäämisessä. Asiakkaiden auttaminen lähtee Palmun mukaan yhä vahvemmin parempien tuotteiden ja palveluiden tarjoamisesta. Siksi omasta ammatillisesta osaamisesta on pidettävä huolta.

Yhdeksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi Palmu nimeää lasten silmien tutkimisen. Usein lasten oppimis- ja keskittymisvaikeudet saattavat johtua heikosta näkökyvystä.

– Alamme on vastuussa lasten tulevasta elämästä. Heille on taattava hyvä elämä digitalisoituvassa maailmassa, Palmu sanoo.

Valinnanvapauden evoluutio

NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast aloitti luentokokonaisuuden yhdessä Silmäaseman lääketieteellisen johtajan Olli Väisäsen kanssa. Tast aloitti luennon esittelemällä sote- ja maakuntauudistuksen syitä ja seurauksia.

– Sote-uudistuksen taustalla on toiminnan tehostaminen. Tavoitteena on selkeyttää julkisen hallinnon järjestelmää 300 organisaatiosta 18 maakuntaan, Tast kiteyttää.

Sote-uudistus tuo mukanaan kolme keskeistä muutosta: 1) palveluiden järjestäminen siirretään maakunnille, 2) palveluiden tuottaminen erotetaan niiden järjestämisestä ja 3) valinnanvapaus laajenee entisestään.

Uudistukseen liittyy keskeisesti digitalisaatio ja tietojärjestelmäuudistus. Kanta-järjestelmä on tulevan tietojärjestelmäkokonaisuuden keskeisin osa. Näe2018-koulutustapahtuman perjantain Kanta-etkoilla 80 alan ammattilaista perehtyi juuri Kanta-järjestelmän saloihin.

Käytännössä näkemisen ja silmäterveyden ammattilaisten arki tulee muuttumaan sote-uudistuksen ja valinnanvapauden laajentumisen myötä ennakoitua hitaammin ja loivemmin.

– Isot yhteiskunnalliset muutokset eivät tule pakotettuna, vaan ne vaativat aikaa. Aiemmin puhuimme revoluutiosta, mutta meneillään on ennemminkin evoluutio, Tast maalailee.

Saumatonta yhteistyötä

Sote-uudistuksen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi optikkoliikkeiden on varmistettava kyky tarjota taloudellisia ja potilasturvallisia palveluita. Avainasemassa ovat silmälääkäreiden ja optikoiden yhteistyö ja yhdessä mietityt ja tuotteistetut tutkimus-, hoitoonohjaus- ja hoidonseurantaprosessit.
Väisänen korosti yhteistyötä avaimena julkisen ja yksityisen silmäterveyspalvelun menestykseen. Keskeistä yhteistyön onnistumisen kannalta on selkeä työnjako sekä tehokas ja avoin tiedonkulku.
– Terveydenhuollossa ei voida toimia ”sinnepäin”, sillä potilasturvallisuudesta ja laadusta ei voida tinkiä. Siksi yhteistyön on toimittava saumattomasti, Väisänen sanoo.
Hän kannusti puheenvuorossaan ammattikuntien yhteistyön harjoitteluun esimerkiksi järjestämällä yhteisiä kursseja ja koulutuksia.

Äly muuttaa työnkuvaa – terveydenhuollon kehitystrendit

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran projektijohtaja Tuula Tiihonen ja Hoya Vision Care Europe’n Petri Eskola korostivat asiakkaiden odotusten ja vaatimusten muuttuvan digitalisaatiossa.

– Kuluttajat esim. haluavat entistä tiiviimmin osallistua omaan hoitoonsa keräämällä itsestään dataa mittalaitteiden, implanttien ja sovellusten avulla, Tiihonen kertoo älylaitteiden kasvun yhteydestä.

Tulevaisuudessa keinoäly tulee tarjoamaan tietoa ja päätöksentekotukea sekä lääkäreille että potilaille. Tiihonen kehottaakin siirtämään keskustelun sote-uudistuksesta laajempaan terveydenhuoltoalan murrokseen ja miettimään, voiko palveluja tuottaa eri tavalla. Esimerkkeinä Tiihonen mainitsee kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa tarjoavan Turntablen, VTT:n ja Odumin kehittämän mobiilisovelluksen, joka ennustaa käyttäjän terveysriskejä.

Myös Eskola nosti puheenvuorossaan esille keinoälyn tuomat muutokset.

– Tulevaisuudessa palveluiden on oltava saatavilla juuri silloin kun kuluttaja niitä haluaa. Näöntarkastukset tehdään jatkossa kotisohvalta tai vaikkapa kaupassakäynnin yhteydessä.

Eskola esitteli puheenvuorossaan kotona tehtävän EyeQue näöntarkastuksen, Davalor Saludin näöntarkastuslaitteen, joka mittaa 5–7 minuutissa 3D-pelinomaisesti 75 silmänliikeparametria sekä mobiilin Eyenetra-tuoteperheen, jolla refraktion voi tehdä missä vaan.

– Kymmenen vuoden päästä työtä, jota teemme ei ole olemassa – halusimme tai emme. Näönhuollon ammattilaisia tarvitaan edelleen, mutta meidän on muokattava toimintaamme, hyödynnettävä teknologiaa ja mentävä sinne, missä asiakkaat ovat.

 

 

Muut numeron 1/2018 artikkelit

Tilaa lehti ›

Ilmoittajalle ›


Uusin numero: 2/2018

Vuoden toisessa Näe-lehden perehdytään kaupan trendeihin ja markkinointiin. Esittelyssä myös uusi NÄE-hallitus ja toimialakatsaus 2017.