Ajonäköpäivä kerää ammattikuljettajat toiminnallisen näön testeihin

Niemi Palvelut testautti kuljettajiensa toiminnallista näköä ajonäkemisen teemapäivissä Ocusweep®-mittauslaitteella. Päivän aikana sekä kuljettaja että työnantaja saivat tärkeää tietoa siitä, miten parannetaan kuljettajan näköä, työoloja ja siten myös yleistä liikenneturvallisuutta.

Hyvä toiminnallinen näkö suojaa kuljettajaa ja muita tiellä liikkujia

Suomalaisten tuntema muutto- ja logistiikka-alan palveluyritys Niemi Palvelut Oy työllistää noin 100 ammattikuljettajaa ja hoitaa vuosittain noin 24 000 muuttoa ja noin 45 000 muuta palveluprojektia. Tiellä ollaan paljon ja raskaan varustuksen kanssa.

Ylläpitääkseen ja seuratakseen kuljettajiensa näkökykyä yritys päätti tänä vuonna järjestää Instrun kanssa ajonäkemisen teemapäiviä, joissa kuljettajilla oli mahdollisuus tutkituttaa näkökykynsä. Hyvä toiminnallinen näkö on kuskin paras työväline tien päällä.

– Niemi Palveluissa työskentelee suuri joukko henkilöitä, jotka ajavat paljon ja raskaita ajoneuvoja, ja ovat siten hyvin fyysisessä ja hektisessä työssä koko työpäivän. Näön on siis toimittava. Alentunut näöntarkkuus tai puutteet toiminallisessa näössä lisäävät aina liikenneonnettomuuk sien riskejä, jotka halutaan minimoida, sanoo Instru Optiikan johtava optikko ja myyntipäällikkö Matti Tyynilä.

Niemen ajonäköpäiviä järjestettiin eri puolella Suomea, jotta mahdollisimman moni kuski tavoitettaisiin. Testaus oli vapaaehtoista, mutta sitä suositeltiin kaikille. Suurin osa kuljettajista tulikin testeihin.

Tyynilän mukaan liikennenäkemisen teemapäivät kuljetusalalla ovat selvästi kasvussa, mikä on laajemmassakin kuvassa positiivinen viesti.

– Se tarkoittaa yleensä sitä, että työantaja on kokonaisvaltaisesti kiinnostunut työntekijöidensä jaksamisesta. Työnäkötestit voivat olla myös osa yrityksen yleistä työhyvinvointipäivää, jossa näön lisäksi mitataan työntekijän muutakin terveyttä, kuten verenpainetta.

Toiminallinen näkö vaatii neljä testiä

Ajonäköpäivän aikana Niemi Palveluiden kuljettajat pääsivät testaamaan näön toimintakyvyn eli toiminnallisen näkönsä. Se jakaantui neljään osa-alueeseen: näön tarkkuuteen, kontrastinäköön, näkökentän laajuuteen ja reaktioaikakenttään. Kaikki vaikuttavat kuljettajan ajamiseen liikenteessä.

– Häikäistyminen vastaan tulevien valoista sekä heijastukset tuulilasissa ja silmälasien linsseissä pidentävät reaktioaikoja, ja hyvää kontrastinäköä tarvitaan puolestaan ympäristön havainnointiin vaikeissa valaistusolosuhteissa, esimerkiksi sateella, hämärässä tai sumussa.

Kuljettajien ajonäkötesteissä käytettiin suomalaisen silmälääkäri Markku Leinosen idean pohjalta kehitettyä Ocusweep-järjestelmää. Ocusweep mittaa näköjärjestelmän toimintaa käytännönläheisillä testeillä, joiden tulokset kertovat, miten tarkasti henkilö näkee, miten kirkkaasti sävyt erottuvat, miten eheä ja laaja näkökenttä on sekä miten nopeisiin näköhavaintoihin hän pystyy. Kaikki testit suoritetaan yhdellä laitteella, ja mittaustulokset tallentuvat omalle näköterveystilille myöhempää vertailua helpottamaan.

Kuskit kehuivat näkötutkimuksia helpoiksi, nopeiksi – ja pelimäisiksi. Etenkin reaktio-aikakenttätesti synnyttää usein tilanteen, jossa testattavat kilpailevat siitä, kuka on nopein.

– Kilpailutilannetestauksen aikana voi olla hyvä asia. Se saa skarppaamaan ja pyrkimään hyviin tuloksiin, Tyynilä pohtii.

Reaktioaikakenttätestiä voidaan soveltaa myös urheiluun, jossa voidaan tarvita tietoa silmän ja käden koordinaatiokyvystä.

Aivan uutta tietoa omasta näkemisestä

Ajonäköpäivä keräsi kuskeilta hyvää palautetta. Osa kuljettajista oli myös sitä mieltä, että testit tarjosivat kokonaan uutta tietoa omasta näkemisestä.

– Toiminnallisen näöntutkimuksen lähtökohta on erilainen kuin perinteisessä näöntarkastuksessa, jossa tutkitaan näöntarkkuus ja taittovirheet. Ocusweep-järjestelmän lähtökohta on katsominen ja näköhavainnon perusteella toimiminen erilaisissa olosuhteissa, ja siksi testijärjestelmästäkin tuli erilainen, sanoo Ocusweepin asiakasjohtaja Pekka Järvinen.

Esimerkiksi näön laajuutta eli näkökenttiä ei ole perinteisesti tutkittu tarkasti. Kuljettajille se antaa kuitenkin tärkeää tietoa, sillä tarkan näkemisen alue muuttuu ja kapenee, mitä nopeampaa ajetaan. Kuskin on hyvä tiedostaa, miten hän havainnoi näkökentän reuna-alueilla tapahtuvia muutoksia.

Testitulosten mukaan Niemi Palveluissa ajaa tällä hetkellä varsin hyvällä näöllä varustettuja kuskeja. He ovat suurimmaksi osaksi nuoria, 20–30-vuotiaita, joilla ei ole vielä ikänäön tuomia ongelmia. Silti näköasioihin suhtaudutaan vakavasti.

– Nuoret kuskit ovat fiksu ja tiedostavat, että oma näkeminen vaikuttaa työssä selviytymiseen. Eli jos puutteita löytyy, he hakeutuvat testeihin, Tyynilä kehuu.

Heikentyneeseen työnäköön voi tottua

Aina työntekijä ei kuitenkaan tiedosta näkönsä puutteita. Muutokset näkemisessä tapahtuvat hiljalleen ja huomaamatta, ja siksi näön heikkenemiseen saatetaan hiljalleen tottua ja pitää jopa normaalina.

– Edes oireita, kuten väsymystä, uupumusta tai erilaisia ”läheltä piti”-tilanteita ei aina osata liittää näön toimintakyvyn heikkenemiseen, Järvinen sanoo.

Työntekijä huomaa muutoksen yleensä vasta silloin, kuin heikkeneminen häiritsee jo merkittävästi näkemistä. Usein syksyn ja talvenhämäräpaljastaaetenkinammatti- kuljettajien toiminallisen näön puutokset. Hämärässä joidenkin näkö saattaa myös muuttua likitaitteisempaan suuntaan, jolloin kuljettaja tarvitsee erilliset ajolasit hämärällä ajamiseen.

Järvinen suosittelee toiminnallisen näön testausta ensimmäisen kerran 25–30 vuotiaana ja sen jälkeen muutaman vuoden välein normaalin näöntarkastuksen yhteydessä. Yli 45 vuotiaille testaus kannattaa tehdä yhden–kahden vuoden välein, ellei tuloksissa ole poikkeamia.

 

Ammattikuljettajan näkövaatimukset on säädetty lailla

Työtehtävien näkövaatimukset vaihtelevat työntekijän ympäristön mukaan. Yksi vaativimmista työolosuhteista on autotie, jolla tilanteet ja olosuhteet muuttuvat päivittäin. Kuljettajan kyky reagoida nopeasti ja tarkasti ympäristöön on liikenneturvallisuuden perusta.

Ammattiautoilijoille asetetut näkövaatimukset perustuvat koko Euroopan alueella toimivaan ns. ajokorttidirektiiviin, joka sisältää tarkat raja-arvot näöntarkkuuden vähimmäisarvolle sekä näkökentän eheydelle ja laajuudelle. Ammattikuljettajien näkövaatimusten täyttyminen tarkistetaan lääkärinlausunnolla säännöllisesti ja kuljetusalalla toimiva työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälleen näönseulontaa.