Näkemisen ja silmäterveyden toimiala tarjoaa alan ammattilaisille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa näkemisestä ja silmäterveydestä.

Askel 1: Mistä kaikki alkoi

Vuonna 2013 muistan kuulleeni ensi kerran Kelan potilastiedot arkistosta ja tulevista muutoksista optikoiden asiakastietojen tallentamisessa. Tuolloin liikkeessämme oli ollut vuosia käytössä Dapal -optikko- ja silmälääkäriohjelmisto. Näöntarkastusvaraukset tehtiin paperiseen kalenteriin, mutta kaikki optikon tutkimukset kirjattiin sähköisesti ja tallennettiin Dapaliin. Kerran viikossa tiedot varmuuskopioituivat ohjelmistotalon serverille. Kohtuullinen lähtökohta siis asiakastietojen käsittelyssä.

Optikko on terveydenhuoltoalan toimija, oli ensimmäisten silloisen Suomen Silmäoptikkojen Liiton SSOL:n infotilaisuuksien viesti. Laki potilastietojen käsittelystä koskee siten meitä optikoitakin. Siis – meidän omia asiakastietojako pitää muka luovuttaa johonkin valtakunnan arkistoon? Kilpailijathan voivat imuroida asiakastietoni kätevästi omaan käyttöönsä!

Seurailin sivusta tätä kollegoiden kovaakin mutinaa aiheesta ja pohdiskelin tulevia kustannuksia, joita aiheutuu kaikista ohjelmien kehittämiskuluista, mahdollisista laitepäivityksistä ja viranomaismaksuista. Tuntui hankalalta ja monimutkaiselta.

Mutkikkaalta tuntui myös ajatus kollegoiden käsin kirjoittamien potilastietojen tulkitsemisesta ja ajatuksenjuoksun ymmärtämisestä. Tai ne lääkäreiden käsinkirjoitetut merkinnät, ottaako niistä joku selvää? Arkiston säilyttämiseen kohdistuvat paloturvallisuusvelvoitteetkin aiheuttivat suorastaan hilpeyttä – kyllä digitaalinen säilyttäminen on helpompaa, ja se on tulevaisuutta! Asiakastiedostakin on erotettava tutkimustieto, jotta voidaan luoda kattavia käytänteitä optikon tutkimuksille.

Mielestäni optikkopalveluiden tasalaatuisuus on todella tavoittelemisen arvoinen asia, ja yhtenäisen tietojen kirjaus- ja säilyttämistapojen avulla tavoitteeseen voidaan päästä. Hankalaa ja monimutkaista – mutta tarpeellista.

Tällaisin miettein lähdin Kantaan liittymisen prosessiin. Seuraavina kuukausina raportoin blogissani, miten homma käytännössä etenee – tuleeko mutkia matkaan ja miten ne suoristetaan, millaisin askelin maaliin päästään ja miltä lopputulos lopulta tuntuu. Tervetuloa mukaan!

Mikä Kanta?

Kansallinen terveysarkisto eli Kanta muodostuu Resepti-palvelusta, Lääketietokannasta, Potilastiedon arkistosta ja Tiedonhallintapalvelusta sekä Omakannasta. Ne muodostavat lainsäädäntöön perustuvan ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden, joka tulee kansalaisten, terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön vaiheittain vuosina 2010–2016.

Optometrialla on oma päänäkymänsä Kanta-järjestelmässä. Se vahvistaa optometrian asemaa Suomessa omana, itsenäisenä erikoisalanaan silmätautien, suunterveyden ja fysioterapian rinnalla.

Lisätietoja:
Kanta-järjestelmästä voi lukea järjestelmän omalta verkkosivulta.
Lue myös Näe 4/2017 -lehden juttu aiheesta.
YksKanta auttaa Kanta-liittymisessä.

Share

Kanta-blogi

Tämä blogi kertoo yksityisen optikkoliikkeen liittymisestä potilastiedon arkistoon: Kanta-järjestelmään tutustumisesta ja siitä, miten yrityksen optikkoasiakasrekisteri ja yrityksessä vastaanottoa pitävien silmälääkärien potilasrekisterit integroidaan Kelan tietokantaan.

Blogin etusivu

Kirjoittaja

Leena Aitta-aho

  • Kirjoittaja Leena Aitta-aho on vuonna 1993 valmistunut optometristi, joka usein löytää itsensä pohtimasta työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia omaan yrittäjäelämään.
  • Leenan motto on ”Ei oo häpee olla nopee – ja mitä siitäkin taas seuraa”. Vauhdikkaalla asenteella varustettu yrittäjä löytää usein itsensä yllättävistä tilanteista eikä pelkää tarttua uusiin haasteisiin.
  • Keskusoptiikka Hyvinkää Oy on yli 20 vuotta vanha optikkoliike Hyvinkäällä. Henkilökuntaan kuuluu optikkoyrittäjäpariskunnan lisäksi kaksi optikkoa, kehysmyyjä sekä kolme ammatinharjoittajasilmälääkäriä.
  • Yritys irtaantui täysin itsenäiseksi optikkoliikkeeksi viime kesänä, toimittuaan vuosikausia suomalaisessa optiikkaketjussa.

Lisää luettavaa