SILMO 50 vuotta

Pyöreitä täyttäneet SILMO-messut keräsi yli 37 000 kävijää ja noin 950 näytteilleasettajaa 6.–9. lokakuuta. Juhlavuosi innosti mukaan ennätysmäärän suomalaisia, ja myös NÄE ry tarjosi jäsenilleen upean messumatkan.

Juhlavuosi sai kävijämäärät nousuun

Jo 50 vuoden ajan SILMO on tuonut yhteen optisen alan yritykset, brändit, suunnittelijat ja innovaatiot. Juhlavuoden iloksi paikalle saapui paljon myös ensikertalaisia, esim. näytteilleasettajista 150 vieraili messuilla ensimmäistä kertaa. Suomalaisiakin oli paikan päällä 100. Koko kävijämäärä SILMOssa nousi tänä vuonna 10 %.

Tuotemessujen lisäksi messuvieraille oli tarjolla aiempien vuosien tapaan Trendi Foorumi, SILMO Akatemia, workshoppeja, Low Vision -osasto, Xperience Store ja SILMO d’Or palkintogaala ja palkintoehdokkaiden ja -kategorioiden esittely messualueella. Bonuksena SILMOon osallistuessa pääsee tapaamaan ja keskustelemaan uusista innovaatioista ja tutkimuksista heti tuoreeltaan kollegoiden kanssa.

Gaalailta huipentui jälleen palkinnonjakoon

Lauantaisessa gaalaillassa jaettiin SILMO d’or palkintoja jo 24. kertaa. Palkittujen joukosta nousi esiin mm. Low Vision Forum osastolla esitelty AB VISION:n SeeBOOST- laite ja SK-X Opticalin Sport-sarjassa voittanut SK-X Optical Solution. SeeBOOST on heikkonäköisen silmälaseihin asennettava pienoiskamera, joka luo silmälle paremman visuksen. Se on suunniteltu erityisesti makulandegeneraatiota tai diabeettista retinopatiaa sairastaville heikkonäköisille. SK-X laskettelulaseissa taas on patentoitu linssisysteemi, jossa on erillinen kantovisiiri silmälasilinsseille, jonka eteen asennettava häikäisy-/aurinkosuojavisiiri on helppo vaihtaa vallitsevien sääolosuhteiden mukaiseen linssiväriin.

SILMO Akatemia 2017

SILMO Akatemia on ollut mukana ohjelmistossa parikymmentä vuotta. Tämän vuoden aiheena oli häikäistyminen ja siihen liittyviä binokulaarisen ja toiminnallisen näkemisen ongelmat. Luentoja mahtui kolmeen aamupäivään kaiken kaikkiaan 22 kappaletta. Luennoitsijoita oli Ranskan lisäksi Espanjasta, Italiasta, Sveitsistä, Kolumbiasta, Kanadasta ja Iso-Britanniasta.

Luennot pidettiin tiiviinä pakettina lähes ilman taukoja. Aikataulussa oli välillä vaikea pysyä, sillä luentoaiheet herättivät runsaasti keskustelua ja kysymyksiä yleisössä. Seuraavassa muutama kiinnostava nosto lauantain ja sunnuntain luentoannista.

 

Group IRIS: Plantar exteroceptive ine ciency, vergence dysfunction and rehabilitation with new technologies: vergence at the crossroad on cognition and postural control

Lauantain luennoilta jäi erityisesti mie-leen Group IRIS, johon kuuluivat Daniel Franocois, Foisy Arnaud, Morize Aurélien, Kapoula Zoï. Ryhmä tutkii silmien vergenssiliikkeiden ja ihmisen seisonta-asennon yhteyttä toisiinsa poikkitieteellisellä tutkimuksella. Tutkimusjoukossa 18 henkilölle tehtiin optometriset mittaukset, silmien liikekartoitus, tekstin lukukartoitus ja jalkojen asentotestaus, johon kuului jalan mahdollisten erilaisten asentovirheiden määrittely.

Tutkimustulokset osoittivat mm. että ylipronatoivilla tutkimushenkilöillä oli keskimääräistä heikompi konvergenssikyky kauas katsottaessa ja pienempi monoku- laarinen akkommodaatiolaajuus. Loppupäätelmänä oli uuden monitieteellisen näkökulman tarpeellisuus tutkimuksessa ja kliinisessä työssä.

Marcela Camacho Montoya: Binocular Dysfunctions and relation with Photophobia

Optometristi Marcela Montoyan luento käsitteli valonarkuutta ja häikäistymistä sen tosiasian pohjalta, että valonarkuus on toiseksi yleisin oire binokulaarisissa ongelmissa, vaikka binokulaarisen näön ja valonarkuuden yhteyttä ei olekaan tutkittu perusteellisesti. Binokulaarisen näkemisen ongelmissa, kuten akkommodaation ja vergenssien toimintahäiriöissä valonarkuus on tärkeässä roolissa.

Tutkimuksissa on osoitettu, että käsitykseen valon kirkkaudesta on vaikuttanut verkkokalvon sopeutumisen tila eli se, onko verkkokalvon valoreseptorit signaalien ylikuormittamat. Valonarkuus on näkynyt joidenkin tutkimuspotilaiden talamuksen, viidennen aivohermokimpun, keskiaivojen yläkukkulan ja aivokuoren kasvaneena aktiivisuuteena. Gangliosolujen uskotaan olevan valonarkuuden alkukohta, koska ne muuttavat häikäisevän tai liian kirkkaan valon kokemuksen, jopa tuskalliseksi tuntemukseksi.

On olemassa kolme mahdollista signaalirataa, jotka välittävät informaatiota silmistä aivoille. Ensimmäinen liittyy valoon, joka aktivoi viidettä aivohermoa ja sen tuojahaarakkeita. Toinen ja valonarkuudelle varsin merkityksellinen hermorata kulkee talamuksen kipukeskuksen ja retinalla olevien valoherkkien gangliosolujen välillä. Talamus on tärkeä ”aistikeskus”, joka on yhteydessä aivokuoren somatosensoriseen keskukseen. Kolmas hermorata ei ole yhteydessä näköhermoon, vaan on mahdollista, että silmissä on ”valomuunninsoluja” (phototransducers), jotka voivat suoraan stimuloida viidennen aivohermon tuojahaarakkeita. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan retinan ja viidennen aivohermokimpun väliset yhteydet ovat merkittävästi kytköksissä valonarkuuteen.

Yhteenvedossaan Montoya toteaa: ”Valonarkuus ei välttämättä ole ensimmäinen oire, jonka aiheuttavat binokulaarisen näkemisen ongelmat vaan binokulaarisiin näkemisen ongelmiin liittyvä oire, joka johtuu tai tulee esiin näköjärjestelmän ylikuormittuessa esimerkiksi karsastuksen vuoksi.”

Postereissa huomion herätti matkapuhelimen käytön ja myopian yhteyttä vertaillut tutkimus. Tutkimusotoksena oli 11–16 vuotiaat koululaiset, joilla oli joko vähintään -0.75D myopia tai jotka olivat emmetrooppeja Snellen 1.0 näöntarkkuudella. Kaikille tutkittaville tehtiin näöntarkkuuden kartoitus. Tutkittavat, joiden näöntarkkuus oli alle visusarvon 1.0, tehtiin subjektiivinen ja objektiivinen refraktion määritys. Lisäksi tutkittavien vanhemmille laadittiin kysymyspatteristo, jossa kartoitettiin tutkimuksessa mukana olevan lapsen näköhistoriaa ja sukurasittetta myopian suhteen sekä mm. matkapuhelimeen, televisioon, tietokoneeseen ja opiskeluun käytettyä aikaa päivittäin.

Loppupäätelmä oli se, että matkapuhelimen käyttö todettiin riskitekijäksi myopian kehittymiselle kouluikäisillä lapsilla.

 

NÄE ry:n jäsenmatkaraportti

Tanja Korteniemi ja Linda Koski kertovat tunnelmia NÄE ry:n jäsenmatkalta SILMOon.

Mitä SILMOn trendiluennolta jäi mieleen?

Tanja: Wau mitä ihanuuksia tulossa sekä kehys- että aurinkolasivalikoimaan! Oli hienoa, huomata, että Dominique Cuvillierin esittelemät värit ja mallit löytyvät myös Specsaversin valikoimista ensi keväänä ja kesänä. Muodot pehmenevät ja niitä ns. rikotaan, jotta saadaan uudistusta perusmuotoihin. Värit kirkastuvat ja hienostunut bling-bling on sallittua. Miesten kehysvärivalikoimaa täydentyy keltaisella ja syvällä vihreällä.

Linda: Trendikatsauksessa taustoitettiin mielenkiintoisesti sitä, mistä trendit ovat saaneet inspiraationsa ja miten pukeutumisen trendit näkyvät silmälasimuodissa. Esim. autoteollisuudesta haetut vaikutteet näkyvät nyt miesten kehyksissä. Mielenkiintoisin suuntaus oli luonnosta lainatut materiaalit ja se, miten ekologisuus voidaan ottaa huomioon myös optisella alalla.

Miten juhlavuosi näkyi illassa Silmo d’Or gaalassa?

Tanja: Gaalan wau-efekti oli ehdottomasti paikka, jossa juhlat järjetettiin eli Grand Palais. Juhlavuoden kunniaksi gaala oli järjestetty Pariisissa todella ikonisessa paikassa

Linda: Juhlaan oli panostettu valtavasti ja juhlijat tuntuivat viihtyvän. Kiitokset NÄE ry:lle tästä mahdollisuudesta!

Parasta messuilla?

Tanja: Tällä kertaa messuilla esitetyistä kehyksistä ja aurinkolaseista ei puuttunut rohkeutta. Tuntuu, että olemme entistä lähempänä vaatetusmuodin trendejä.

Linda: Olin SILMOssa ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja osastoihin oli todellakin panostettu. Toinen toistaan upeampia näyttelyosastoja oli erityisesti design-brändeillä. Messut olivat myös hyvä tapahtuma verkostoitua ja tavata ihmisiä. On aina myös mielenkiintoista löytää uusia brändejä, joita oli todella runsaasti.