Erto: Laillistetut optikot Suomessa

Optometrian Eettinen Neuvosto OEN on seurannut optikoiden täydennyskouluttautumista 18 vuoden ajan. OEN-koulutusrekisteri on palvelu, jonka avulla tuotetaan ajantasaista tietoa sekä optikoille että työnantajille. NÄE ry:n ja SOA:n yhdessä kustantama palvelu mahdollistaa kaikille optikoille oman täydennyskouluttautumisensa seurannan ja tarvittaessa myös sen osoittamisen viranomaistahoille. OEN:n rekisteritiedoista löytyvät myös optikoiden lisäkouluttautumisella hankitut ammattioikeudet, joita ei Valviran ylläpitämästä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereiden julkisesta tietopalvelusta (JulkiTerhikki) löydy.

OEN-koulutusrekisteri

OEN-koulutusrekisteri uudistettiin viime vuoden aikana ja tällä hetkellä rekisterissä on kirjattuna 2 050:n laillistetun optikon tiedot. Tämä lukema ei kuitenkaan kerro työelämässä olevien optikoiden määrää. Koulutusrekisteriuudistuksen yhteydessä vanhan rekisterin tiedot ajettiin ristiin valvovan viranomaistahon, Valviran tietojen kanssa. OEN:n tekemässä tietopyynnössä rajaus tehtiin siten, että mukana olivat kaikkien 65-vuotiaiden ja tämän alle olevien optikoiden tiedot. Tällaiseen tietokantaan päädyttiin sen vuoksi, että kaikki aiemmat vastaavat tarkisteajot oli tehty näillä samoilla rajauksilla.

Optikoiden eläköityminen ja muu poistuma

Edellä mainituissa tiedoissa on mukana reilut sata optikkoa*, jotka 56ovat jo lähteneet ansaitusti eläkkeelle tai täyttävät tänä vuonna 65 vuotta. Vuonna 2014 tehdyn laajan tietokartoituksen perusteella oli jo aiemmin  tiedossa ne henkilöt, jotka eivät enää tai tällä hetkellä työskentele näkemisen ja silmäterveyden toimialalla. Uuden tietopohjan perusteella näiden optikoiden lukumäärä on yhä noin 80 henkilöä*.

Vuosittain valmistuvat laillistetut optikot, optometristit

Valmistuvien optikoiden määrä on tällä hetkellä laskennallisesti 50,5 uutta ammattilaista per vuosi. Valmistuvien määrään peilaten vuosina 2019–2023 tullee alalle n. 250 uutta optikkoa ja samanaikaisesti siirtyy eläkkeelle arviolta noin 170 optikkoa. Näin ollen uusien ammattilaisten määrä kasvaa 80 henkilöllä näiden vuosien aikana. Vuosina 2024–2028 alalle tullee vastaavasti vertaillen 47 uutta optikkoa.

Optikot työelämässä

NÄE ry ja SOA ovat yhteisesti kartoittaneet kliinisissä optikon tehtävissä työskentelevien henkilöiden määrää ja päätyneet lukemaan n. 1 560 henkilöä. Tämän lisäksi toimialalla työskentelee satakunta optikkoa erilaisissa tehtävissä mm. tukkuliikkeissä, järjestöissä, oppilaitoksissa ja alan yrityksissä toimihenkilöinä tai johtotehtävissä. Olemassa olevien tietojen ja laskelmien perusteella päädytään siihen lopputulemaan, että OEN-rekisteritiedoissa on mukana noin parisataa* optikkoa, jotka eivät toimi optikon ammattia harjoittaen tai muutoin työskentele toimialalla. (* ei ole huomioitu kokonaisluvussa 1 660)

OEN-rekisteri, täydennyskouluttautuminen ja optikoiden määrä

OEN-rekisteritietoja tarkasteltaessa ja ”siivotessa” sieltä pois kaikki em. parisataa optikkoa, jotka eivät myöskään ole missään työuransa vaiheessa täyttäneet täydennyskoulutusvelvoitettaan, päädytään hyvin lähelle lukemaa, jota toimialalla on käytetty työelämässä mukana olevasta optikkomäärästä. Tammikuussa 2018 on suomalaisessa työelämässä mukana n. 1 660 laillistettua optikkoa. Tässä lukemassa on huomioituna myös joulukuussa 2017 valmistuneet 51 uutta optikkoa. Näiden n. 1 660 optikon keski-ikä on 47,3 vuotta.

Täydennyskoulutusvelvollisuus ja ammatin harjoittaminen

Täydennyskoulutusvelvollisuus ja optikon ammatin konkreettinen harjoittaminen kulkevat käsi kädessä. Voidakseen toimia optikkona/optometristinä, tulee jokaisen täyttää täydennyskouluttautumisvelvoitteensa. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan lakimuutos koskien terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutusvelvoitetta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä (559/1994 §18). Laissa painotetaan nyt enemmän sitä, että kouluttautumisen tulee olla jatkuvaa ja työnantajan tulee seurata työntekijöiden täydennyskouluttautumista.

Täydennyskouluttautumisen tilanne 1/2018

Laskettaessa OEN-rekisterin 1 660 optikon täydennyskouluttautumisella hankkimat pisteet, saadaan laskennalliseksi keskiarvoksi 29 täydennyskoulutuspistettä. Näin tarkasteltuna optikoiden kouluttautuminen näyttäisi olevan kohtuullisesti kunnossa. Valitettavasti henkilökohtaisella tasolla tarkasteltaessa täydennyskouluttautumistilanteessa on kuitenkin edelleen suuria eroja. Viiden vuoden seurantajaksolla pisteet vaihtelevat 1–298 pisteen välillä. Yli puolet optikoista saavuttavat toki täydennyskouluttautumisen vähimmäistason. On kuitenkin olennaisen tärkeää tiedostaa, että kaikilla, jotka harjoittavat optikon ammattia tulee jatkuvan täydennyskouluttautumisen vähimmäisvaateet täyttyä.

Terveydenhuollon ammatinharjoittamisen laatu- ja potilasturvallisuuskriteerien kiristyessä sote-uudistuksen myötä, tämän hetkiseen kouluttautumisen vähimmäismäärään pääseminen ei ole enää hyvä suoritus, vaan todellisuudessa kouluttautumisen aivan ehdoton alaraja.

 

Soile Lindstedt,
järjestöpäällikkö, ERTO