Ikä vaikuttaa näkemiseen

Lapsi karsastaa, nuorten ja työikäisten lähinäkö kuormittuu, silmäsairaudet haittaavat senioreita. Näköasiat koskettavat meitä kaikkia, mutta tarpeet ja vaivat vaihtelevat iän mukaan. Keräsimme yhteen eri ikäisten näköongelmat ja -ratkaisut.

Lasten näköongelmiin tulisi puuttua varhaisessa vaiheessa

Kun alle kouluikäinen tarvitsee silmälasit, on tähän syynä yleensä normaalin taittovirheen lisäksi amblyopia, karsastus tai jokin silmäsairaus. Silmälääkäri määrää silmälasit alle 8-vuotiaalle.

Pienillä lapsilla näkemisessä, kuten elämässä yleensäkin korostuu lähipainotteisuus.
– Lisäksi lapsen näkö voi muuttua nopeasti, ja siksi kontrollointi tilanteen muuttuessa on tarpeellista, kertoo lasten kanssa paljon työskentelevä optometristi Annamari Immonen HUS:n silmätautienklinikan lastenyksiköstä.

Lapsen heikentyneen näön voi huomata esimerkiksi siitä, että lapsi katsoo asioita läheltä, siristelee tai ei jaksa kiinnostua pienistä esineistä, koska ei enää näe niitä tarkasti. Jos vain toisen silmän näkö on huonontunut, se ei välttämättä tule esille arjessa millään tavalla. Vaikka näkö olisi kovinkin huono, lapsi ei osaa valittaa, koska ei tiedä paremmasta. Lasten näköä seulotaan säännöllisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa. Myös optikon tutkimuksissa käy lapsia, erityisesti koululaisia.

– Optikon pitää olla selvillä, millä tavalla lapsen näkö kehittyy, jotta riskitekijöihin päästään tarttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kertoo Immonen.

Näkö hyvä tutkia viimeistään 4-vuotiaana

Neuvolat on ohjeistettu määräaikaistarkastuksissa seulomaan näkövikoja. Silmien tarkastus silmälääkärillä on tarpeellinen, jos huomataan poikkeava näöntarkkuus, karsastusta, tai lapsi ei ehkä erota pieniä esineitä tai yksityiskohtia. Lähinäön tai silmien yhteistoiminnan häiriöiden oireita voivat olla silmien hierominen, päänsärky ja joskus myös lukivaikeudet. Optometristin tutkimuksessa löytyy usein apu koululaisten ja nuorten lähinäön tai yhteisnäön ongelmiin.

– Lapsilla voi olla iso taittovirhe, miinusta, plussaa tai hajataittoa. Voi olla myös silmien välinen puoliero, anisometropia. Amblyopia, eli silmän toiminnallinen heikkonäköisyys, voi johtua anisometropiasta, karsastuksesta tai vaikkapa ptoosista, eli silmäluomen virheasennosta, Immonen kertoo.

Korjaamaton taittovirhe voi johtaa pysyvästi lapsen silmien heikkoon näöntarkkuuteen eli näkökyky ei pääse kehittymään normaaliksi, eikä sitä enää myöhemmällä iällä voida parantaa edes silmälaseilla.

Lasien istuvuus tärkeää

Lapsen silmälasien istuvuus on tärkeää, jotta silmälasit tuntuvat luonnollisilta ja pysyvät mukana vauhdikkaassakin menossa. Myös silmälasien kestävyys ja säädettävyys on tärkeää. Optikoiden tulisi sovittaa lasten lasit huolella ja erilaisia lasten ja nuorten malleja pitäisi olla riittävästi saatavilla. Pyöreähköt linssit ovat parhaita, jotta lapsi katsoo linssin läpi eikä yli. Pinnoitteista ainakin kovapinta tulisi olla. Lisäksi optikkoliikkeessä olisi hyvä olla erilaisia takaremmejä ja ”frame lockeja” auttamaan silmälasien päässä pysymisessä. Lasten laseja joutuu uusimaan hieman tiheämmin kovasta käytöstä johtuen.

Joskus lasten pään, korvien tai nenän muoto voi olla poikkeava, ja silloin täytyy käyttää enemmän aikaa ja mielikuvitusta sopivien lasien löytymiseen. Lapsilla, joilla on Downin syndrooma, on tyypillistä, että ensimmäiset silmälasit tulevat hankittavaksi jo 1–2 vuoden iässä. Heille on kehitetty omanlaisia kehyksiä matalalla nenäsillalla.

– Myös piilolinsseille on lapsilla monia käyttötarkoituksia. Jo muutaman kuukauden ikäisille kaihileikatuille lapsille voidaan laittaa afakia-piilolinssit, Immonen kertoo. Joskus taas silmälasit eivät millään istu, ja tällöin voidaan kokeilla piilolinssiratkaisua. Urheilullisille nuorille piilolinssit ovat hyvä lisä silmälasien kanssa. Piilolinssejä voidaan sovittaa myös kosmeettisista tai terapeuttisista syistä.

Pienten lasten näköongelmat ovat pysyneet melko samanlaisina vuodesta toiseen.

– Teini-iässä lähinäön ongelmat voivat johtua ylenmääräisestä näyttöpäätteen tai tabletin tuijottelusta, Immonen kertoo. Lasten kanssa työskennellessä optikolta edellytetään sopivaa asennetta.

Myös nuorten lähinäkeminen koetuksella

Kouluikäisen, opiskelijan ja nuoren aikuisen lähityön määrä kasvaa jatkuvasti. Lähinäön rasitus on usein suurimmillaan etenkin opiskelun ja runsaan tietokoneella vietetyn ajan vuoksi.

Neuvolaikäisten näkemistä seurataan terveydenhuollossa kohtalaisen hyvin, mutta koululaisten näönseurannassa optikoiden ammattitaidon hyödyntämistä voisi edelleen lisätä.

– Nuorten näöntutkimukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Etenkin lähinäön ja silmien asentotoimintojen tutkiminen unohdetaan usein, sanoo Synsamin optikko Pekka Kortelainen.

Lisäämällä seulontaa löydettäisiin usein piilevät ongelmat ja apua tarvitsevat pääsisivät kouluterveydenhoitajien lähettämänä jatkotutkimuksiin.

– Siinä olisi kehittämisen paikka, sanoo Kortelainen.

Koululaisten lukemisen vaikeudet, levottomuus ja huono keskittymiskyky voivat osoittautua lähinäön ongelmaksi.

– Jos lapsi on levoton tunnilla, lähdetään hakemaan esimerkiksi ADHD-diagnoosia, vaikka hänet pitäisi ohjata näöntutkimukseen.

Akkommodaatio voi krampata

Nuorten lähinäkemisen ongelmat tulisi tutkia aina.

– Nuori voi tottua heikkoon näkemiseen ja joskus silmälasien saaminen voi olla iso kynnys. Tämä on onneksi vähenemään päin, koska nykyisin kehyksissä on valinnan varaa ja muodikkaita malleja löytyy. Joskus silmälaseja myös halutaan. Lasit on se juttu, asuste.

Lähinäön ongelmat ovat lisääntyneet selkeästi varsinkin viime vuosina. Älypuhelinten käyttö näkyy lähimukautumisen ongelmina, kun tuijotetaan lähelle.

– Akkommodaatio voi krampata nuorellakin. Ihmissilmä on kuitenkin luotu alun perin muuhun, kuin jatkuvaan lähelle katseluun. Näönkorjauksen tarve voi muuttua merkittävästi lyhyelläkin aikavälillä. Lähinäön ongelmat korostuvat nuorten aikuisten elämässä, kun luetaan paljon esimerkiksi lukion loppumetreillä ja jatko-opintoihin pyrkiessä. Myös opiskelu ja työelämän aktiiviset alkuvuodet kuormittavat lähinäköä.

Vähän silmäsairauksia

Silmäsairauksiin optikko törmää nuorten ikäryhmässä melko harvoin.

– Nuorissa ikäryhmissä silmien suojaamisesta on hyvä muistuttaa esimerkiksi harrastuksiin tai aurinkoon liittyen.

Koululaisten ja nuorten kanssa työskentelyssä tärkeää on luottamuksen ansaitseminen.

– Alle 12-vuotiailla on usein kyse pienen pelonkin voittamisesta. Jutustellen on hyvä mennä eteenpäin ja pidetään tilanne rentona. Usein vanhempi on koululaisten kanssa mukana, mutta optikon pitää muistaa, että keskustellaan lapsen kanssa ja annetaan lapsen vastauksille tilaa.

Lähinäkemisen ongelmat vaivaavat yhä useampaa työikäistä

Yli 30-vuotiailla lähinäkö aiheuttaa lisääntyvästi ongelmia. Iän myötä valon tarve näkemisessä kasvaa ja useiden erilaisten silmälasien tarve lisääntyy. Silmien terveydentilan seurannan merkitys tulee tärkeämmäksi ja yleissairauksienkin vaikutus näkemiseen voimistuu.

Lähityön määrä on runsasta työikäisillä.

– Meidän kaikkien käyttämät digitaaliset päätelaitteet rasittavat yhä enemmän. Jo alle 30-vuotiaiden silmät ovat kovilla, kertoo optikko Marina Åkerlund Specsaversilta.

Lähinäkö alkaa heiketä usein juuri 40 – 45 vuoden jälkeen. Aikuisnäköisen näkemisen seuranta vaatii yhä enemmän huomiota, koska optikon näöntutkimus ei ole enää pakollista yli 45-vuotiaille autoilijoille.

Kun silmän mykiön mukautumiskyky heikkenee, myös näöntarkkuus, hämäränäkö, syvyysnäkö ja värien erottelukyky huononevat. Syynä voi olla olla myös
esimerkiksi diabetes tai jokin silmäsairaus. Hämäränäön heikkeneminen voi olla merkki alkuvaiheessa olevasta harmaakaihista.

Suuri muutos näkemiseen tulee yleensä noin 40-vuotiaana.

– Silloin usein hankitaan normaalit lukulasit tai syväterävät lukulasit, jotka toimivat myös työkäytössä.

Ensin ergonomia, sitten näyttöpäätelasit

Moniteholasi saattaa toimia myös päätetyössä tiettyyn ikään saakka, mutta yli 50-vuotiailla se voi aiheuttaa ongelmia näyttöpäätenäkemisen kanssa. Usein ilmenee niska-hartiaseudun kipeytymistä.

– Työnäkemiseen haetaan usein apua joko työterveyshuollon kautta, jolloin usein ratkaisuna on työnantajan korvaamat erityistyölasit tai optikolle tullaan suoraan, kun silmät ovat väsyneet.

Jos työntekijällä on näkemiseen liittyviä ongelmia näyttöpäätetyössä, hänen tulee ensin hakeutua oman työterveyshuoltonsa vastaanotolle. Ennen näyttöpäätelasien hankintaa työterveyshuolto selvittää työpisteen ergonomian ja auttaa tekemään siihen tarvittavat muutokset.

– Ensin tyypillisesti hoidetaan työergonomia ja myös näköergonomia kuntoon, käydään näöntutkimuksessa ja katsotaan, saadaanko yleislaseilla asia kuntoon.

Usein työntekijä voikin työskennellä tavallisilla silmälaseillaan. Näyttöpäätelasit työnantajan on kustannettava työntekijälle, jos optikon tai silmälääkärin lausunnosta selvästi ilmenee, että työntekijä tarvitsee toiset silmälasit juuri näyttöpäätetyöhön. Näyttöpäätelasit ovat yleensä tarpeen etenkin ikänäköisille työntekijöille.

Näyttöpäätenäkeminen haastaa nuorempiakin

Yhä enemmän ratkotaan kuitenkin myös 30-vuotiaiden, työelämään siirtyneiden päätetyötä tekevien näköongelmia.

– Silmät vetistävät, punottavat ja ovat kipeät. Naiset tulevat hakemaan apua herkemmin. Tuntuu että miehillä on ”supersilmät” jotka eivät niin herkästi väsy ja he liikkuvat paikallaan enemmän työpisteensä äärellä. Naiset taas ovat tyypillisemmin staattisesti samassa asennossa työskenteleviä, jolloin näkö rasittuu helpommin.

Näyttöpäätetyössä voi usein olla kaksikin isoa näyttöruutua vierekkäin ja paljon avoimia ikkunoita.

– Leveyssuunnassa melko suuren sivuttaisnäkökentän hallitseminen rasittaa erityisesti, jos käyttää vielä yleismoniteholaseja. Muutenkin digipinnat, joissa on paljon pientä tekstiä ja nopeasti vaihtuvaa kuvaa, ärsyttävät näköjärjestelmää.

Työetäisyys on pienentynyt, kun työsähköposti on usein kännykässä, matkustetaan ja tehdään työtä pienillä ruuduilla ja lyhyeltä etäisyydeltä.

– Sama lähinäön kuormittuminen jatkuu vapaa-aikana, tablettien käyttö on yleistynyt, luetaan lehdet puhelimella, ollaan aktiivisia sosiaalisissa medioissa. Ei ihme, että silmät väsyvät!

Optikolta haetaan apua myös rasittuneisiin ja kipeisiin silmiin.

– On päänsärkyä, kuivuutta ja vetisyyttä. Nuori aikuinenkin voi kokea sameaa näkemistä kauas tai hidasta näön tarkentumista lähelle. Hyvä ohje on edelleen pitää viisi minuuttia taukoa tunnissa ja kääntää katsetta kauas, jolloin silmän mykiöt palautuvat ja jaksaminen paranee.

Suomalaiset käyttävät toimistotyössä melko vähän piilolaseja. – Koetaan, että silmät kuivuvat, vaikka ne voisivat ihan hyvin korjata näyttöpäätenäkemistä, kun vain pidetään huoli kostutuksesta ja varmistetaan piilolasien hyvä istuvuus. Aikuisnäköiselle monitehopiilolasi toimii monesti yllättävän hyvin näyttöpääte-etäisyydelle.

– Optikoiden kannattaa hankkia työnäkemisen asiantuntijakoulututusta, koska siten voidaan palvella paremmin asiakasta, oli sitten kyseessä erikoistyölasiratkaisua hakeva tai yleislaseja tarvitseva asiakas. Yhteistyö terveydenhuollon kanssa on tuonut optikoille paljon lisämahdollisuuksia työnäköasiassakin. Meidän tehtävä on ratkaista jokaisen kävijän näköongelmia parhaalla mahdollisella tavalla, eli muistetaan tarjota myös nuoremmille aikuisille syväteräviä ja toimistolinssejä toimistotyöhön. Nämä linssiratkaisut vähentävät selvästi silmien kuormitusta ja toimivat erinomaisesti esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa tai kokouksissa, joissa työntekijä jatkuvasti vaihtaa katseluetäisyyttä.

Kannattaa siis haastatella tutkittavaa kunnolla ja kysellä valaistuksesta, työpöydän sijoittelusta suhteessa ikkunaan  sekä tietysti selvittää kaikki tärkeät työskentelyetäisyydet.

– Kaikki nämä osa-alueet ovat tärkeitä nimenomaan näköergonomian kannalta.

Sairaudet vaikuttavat ikääntyvien näkemiseen

Erilaisten yleis- ja silmäsairauksien vaikutus näkemiseen korostuu kun optikolle tuleva täyttää 65 vuotta.

Työelämävaiheen ohittava eläkkeelle siirtymisen kynnyksellä oleva tai jo iäkkäämpi asiakas edellyttää optikolta monipuolista tietämystä ja aktiivista otetta. Asiakkaalla on lähes aina lähinäön korjaustarve.

Hyvä ohje on edelleen pitää viisi minuuttia taukoa tunnissa ja kääntää katsetta kauas. Lähityön määrä on iäkkäämmillä vaihtelevaa ja erityistyölasien tarve ilmeinen vielä
työelämässä oleville.

– Monet perinnölliset sairaudet vaikuttavat tässä ikävaiheessa näkemiseen ja näönkorjauksen tarpeeseen, kertoo seniori-ikäisten asiakkaiden kanssa paljon työskentelevä helsinkiläisen Karhupuiston Optiikan optikko
Tero Vuorela.

Kaihi yleinen yli 70-vuotiailla

Kaihileikkaus on yleinen iäkkäämmillä asiakkailla.

– Suuri osa 70-vuotiaista on kaihileikattuja, ja silloin kaukonäkö saadaan korjattua hyvin, Vuorela kertoo. Iäkkäämmät tarvitsevat usein korjausta sekä kauas että lähelle, mutta kaihileikkauksen jälkeen usein ainoastaan
lähelle.

– Kun on tottunut moniteholaseihin, usein kaihileikkauksen jälkeenkin tehdään sama lasiratkaisu. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarjota lähipainotteisempia linssejä. Itse suosin paljon ns. toimistomonitehoja, koska korjaustarvetta on enemmän lähikatselussa. Käytän niitä itsekin, se on paras linssi optikon työhön.

Näöntarkkuuden ongelmat ovat yleisiä, kun kaihi on alullaan.

– Usein kaihi on tulossa, mutta ei edellytä vielä välitöntä leikkausta. Osa asiakkaista haluaa leikkaukseen saman tien, mutta osa jää odottamaan. Silloin tehdään väliaikaiset lasit, vaikka niilläkään ei saavuteta kunnollista tarkkuutta. Asiakas tuleekin säännöllisesti tarkastukseen, jolloin huomataan, kun kaihi on valmis leikattavaksi.
Välillä asiakas on tietämätön kaihista ja sairaus tulee ilmi vasta optikon vastaanotolla.

– Alkavakin kaihi nähdään hyvin nykyisillä laitteilla. Olemme kehottaneet yleensä nopeaa leikkausta, kun tiedämme, että se parantaa elämänlaatua huomattavasti. Ennakkoluuloista huolimatta asiakkaat ovat olleet jälkeenpäin todella tyytyväisiä, kun ovat menneet leikkaukseen.

Kaihin lisäksi myös silmänpohjan rappeumat ovat yleisiä.

– Siksi säännölliset käynnit silmälääkärillä ovat ensiarvoisen tärkeitä, Vuorela korostaa.

Näyttöpäätelaseja senioreillekin

Myös iäkkäämmät hankkivat jonkin verran näyttöpäätelaseja, mutta määrät ovat huomattavasti pienempiä kuin nuoremmissa ikäluokissa.

– Tulevaisuudessa esimerkiksi näyttöpäätelukemisen lisääntyminen tulee ottaa huomioon senioreillakin eli päätelaseja tullaan tilamaan yhä enemmän, Vuorela arvioi.

Karhupuiston Optiikan asiakkaista noin puolet on vanhempaa ikäluokkaa. Yli 50 vuotta vanhan liikkeen asiakaskunnassa on paljon pitkäaikaisia vakioasiakkaita. Omaisten pyynnöstä vastaanottoa on pidetty myös vanhainkodeissa, kun asiakas ei ole enää kyennyt saapumaan liikkeeseen tai silmälääkärille.

– Neuvona kollegoille seniori-ikäisten asiakkaiden palvelemiseen sanoisin, että kyselemällä asiakkaalta ongelmat selviävät ja senioreillekin kannattaa rohkeasti tarjota erilaisia ratkaisuja, Vuorela sanoo.